Post by Jannica on Oct 13, 2021 16:54:21 GMT
KRJ kilpailut 31.10.2021
Tervetuloa kilpailemaan Adinaan jännittäviin Halloween-kisoihin! Jaoksen kilpailut ovat avoimet kaikille jotka uskaltautuvat mukaan, muista lukaista osallistumisohjeet. Ongelmatilanteissa voi aina kääntyä Jannican puoleen. Kilpailuissa palvelee tunnetusti maan paras buffet teemaan sopivin erikoisjuomin ja syömisin. Ennen varsinaisten luokkien alkua kepparikisa pukukilpailuna kentällä, kaikki osallistujat palkitaan! Kilpailut maneesissa, jossa verryttely ryhmissä luokkien välillä.
Tapahtumapaikka: Adina (PONI6350)
Vastuuhenkilö: Jannica (VRL-04799)
Tulokset: Jannica tuomaroi
VIP: 30.10.2021
Säännöt
- 100 osallistujaa / luokka
- 10 hevosta / ratsastaja / luokka
- 2 luokkaa / hevonen (kerran samaan)
- jokainen ilmoittaa vain itsensä
- VRL-tunnus & VH-tunnus ovat pakolliset
Osallistumiset vastuuhenkilön sähköpostiin otsikolla KRJ 26
Luokka
Ratsastaja (VRL-00000) - Hevonen VH-tunnus
Tuotos / linkki kuvaan
(kuvan voit laittaa myös osallistumisen liitteenä)
Luokat
1. Helppo D (raviohjelma)
Rupikonnia ja syyliä: Noidalla on ikävä vaiva halloweenin alla ja matka kylän asukkaita pelottelemaan uhkaa tyssätä heti alkuunsa hänen herätessään valtavan syylän kanssa nenänpielessä. Minkä erinomaisen keinon hän keksii sen poistamiseksi tai naamioimiseksi?
2. Helppo C
Pelottava kurpitsa: Radalle on naamioitu kerrassaan viehättävän pelottavia koristeita, joista ratsusi ottaa itseensä. Mikä oli tänään pelottavin kurpitsa-teemainen juttu ja miten siitä selvittiin?
3. Helppo B
Karkki tai kepponen: Kilpailuiden oheistoimintana järjestetään kartanon ympäristössä lasten karkki tai kepponen-kierros, päätät siltä istumalta keksiä lapsille jotakin hyvin erikoista matkan varrelle, mitä?
4. Helppo A
Frankenstein: Radalla seisoo pelottava hahmo, jota tarkkailet koko verryttelyn ajan. Kerro hevosesi silmin mitä verryttelyssä oikein tapahtui?
5. Vaativa B
Muumion salainen ihastus: Saat alkuverryttelyn jälkeen lapun salaiselta ihastukselta, joka käskee tapaamaan sinut luokan jälkeen tuomaritornin edessä. Mitä teet, kun lähestyessäsi paikkaa huomaat siinä seisovan käärinliinoihin kietoutuneen hepun?
6. Vaativa A
Kummitus vankina: Väliajalla on ohjelmassa kummitusten kiinniottoa kammoradalla, jonne lähdet pikkusisaruksen kanssa innosta hihkuen. Sinua ei siis voisi vähempää kiinnostaa tenavien kirkuminen ja lapsenlikkana olo. Rata pistää kuitenkin sinut koetukselle, jollaisesta et osannut haaveillakaan. Mitä tapahtui suljettujen ovien takana?
Tulokset
2. Helppo C
1. Inkku R. (VRL-14959) - Vivere Percussion HAH VH21-046-0062
Halloween-teemaiset kouluratsastuskilpailut. Mikä muka voisi mennä vikaan? Ratsastin Viivin hyvillä mielin kohti rataa. Adina oli jo tuttu paikka, eikä Viivikään täällä ollut ensimmäistä kertaa. Hymyilin tyytyväisenä Viivin hakeutuessa kohti kuolainta oma-aloitteisesti. Kaikki tuntui vallan mainiolta! Irlannincob kiersi kepein raviaskelin kouluaidat ulkopuolelta. Panin merkille jokuset koristeet: muutaman aidan välein oli kukkapuskan sijaan koristeena kaiverrettu kurpitsa, tuomarintornin ympärillä oli kurpitsalyhtyjen keskeltä kurkistelevat noidat luutineen ja kissoineen päivineen. Ohjasin Viivin aitojen välistä kohti rataa. Tamma pysähtyi kauniisti tasajaloin keskelle kenttää. Nyökkäsin tuomarille kättä heilauttaen. Viivi nykäisi ohjia, mutta paketti pysyi vallan kivasti kasassa.
Tiedättekö sen tunteen, kun rata alkaa ihan liian kivasti? Sen sijaan, että kertaisit mielessäsi tulevia osia, huomaatkin ajattelevasi ravia lisätessä, mikä tulee menemään pieleen. No, tällä kertaa se oli se halvatun noitainstallaatio. Tai niinhän minä luulin. Kääntäessäni kohti tuomarintornia, Viivi vetäisi korvat sojoon ja kaulan kirahvimaiseen tanaan. Irlannincob pärski ja korskui kuin paraskin villiori. Yritin parhaani mukaan rauhoittaa tammaa, mutta tunsin jo miten se tulisi pyrähtämään tuomarintornin kohdalla. Aavistukseni osui oikeaan: Viivi pompahteli ja loikkasi tornin kohdalla. Patistin sitä eteenpäin, tuloksetta. Tamma muka-säikkyi kerta toisensa perään, kunnes sain sen lähestymään noitaa luutineen. Viivi kurotti kohti koristetta, kosketti turvallaan lähintä kurpitsaa ja värähti kuin sähköiskusta. Eihän siinä voinut kuin nauraa.
"Hienosti lopulta selvisitte radan, vaikka siellä noita luutineen yrittikin pelotella tamma-parkaa."
4. Helppo A
1. Inkku R. (VRL-14959) - Moraina xx VH21-006-0276
Tihkutti sadetta ja tuuli inhottavasti korvissa, kun ne kaksijalkaiset laittoivat meidät juoksemaan sikin sokin oudon paikan pihalla. Samanlaiset puiset aidat siellä oli kuin kotonakin, mutta tikut puuttuivat. Pah! Olisin paljon mieluummin viettänyt tällaisen harmaan syyspäivän mukavasti kotona, jylhässä yksinäisyydessä. Typerät kaksijalkaiset näkevät hirvittävän paljon vaivaa tällaisten juttujen eteen. Pitää pestä, puunata, ajella karvat sellaisella ärsyttävää ääntä pitävällä härvelillä, puunata vähän lisää, kietoa jalkoihin tukalat patukat ja matkustaa (hei c'moon, miksi puunata ja paketoida sitten makkaraksi yksin koppiin?) ja sitten vielä puunata, laittaa häntään rusetti ja pönöttää pönöttämästä päästyään. Vähemmästäkin tulee pahalle tuulelle! Ja kaiken tämän olisi voinut välttää ihan vaan pysymällä kotona, mukavasti lämpimään takkiin kääriytyneenä ja merelle tuijotellen. Siitä minä pidän.
Joku pullea poni yritti tulla liian lähelle. Minähän potkaisin! Kumma juttu, ettei se kaksijalkainen selässäni arvostanut. Jatkettiin vielä kiukkuisemmin pari kierrosta. Luulin jo, ettei mikään voisi enää mennä huonommin, että olimme sen oman kaksijalkaisen kanssa saavuttaneet matalikoista alhaisimman tänä kurjana päivänä. Mutta sitten tapahtui jotain sietämätöntä, kestämätöntä ja täysin suvaitsevaisuuteni ylittävää. Aidan toiselle puolen ilmestyi kammottava hirviö. En suostunut enää lähellekään sitä aitaa! Oman kaksijalkaiseni mielestä sinne piti mennä - herrajestas, sehän halusi puhua tuolle kammotukselle! Pöyristyttävää! Tunsin kauniissa kannikoissani sen sanoinkuvaamattoman olennon polttavan katseen. Huh, saatoin huoahtaa helpotuksesta olennon jäädessä kentän toiseen päähän. Eieiei! Olento lyllersi lähemmäs. En enää yhtään voinut keskittyä oman kaksijalkaiseni juttuihin, kun tuo hevosia välipalaksi syövä Pelotus lähestyi. Eikö se riittänyt, että se toisinaan tupsahti kotona kentälle kiusaamaan meitä viattomia hevospoloja? Lähestyi raippa tanassa, rääkyi mitä lie kirouksia ja sai omankin ihmiseni tekemään outoja juttuja. Nytkin se yritti saada minut kulkemaan jalat ristissä ja solmussa, mutta en minä pystynyt keskittymään koipiini, kun se korppikotka lähestyi. Ja minähän en jäisi odottelemaan Kauhistusten Mestarin lipumista lähemmäs, minä tyttö otin jalat alleni ja vähän äkkiä. Oma kaksijalkainen ei siitä tainnut tykätä, mutta minkäs teet. Itsepähän meidät tähän liemeen oli sotkenut.
"Oikein mukavasti toteutettu tehtävänanto ja hyvin eteenpäin soljuva osallistumisteksti. Siinä oli hienosti kuvailtu hevosen näkökulmaa kilpailemiseen ja siihen valmistautumiseen."
Tervetuloa kilpailemaan Adinaan jännittäviin Halloween-kisoihin! Jaoksen kilpailut ovat avoimet kaikille jotka uskaltautuvat mukaan, muista lukaista osallistumisohjeet. Ongelmatilanteissa voi aina kääntyä Jannican puoleen. Kilpailuissa palvelee tunnetusti maan paras buffet teemaan sopivin erikoisjuomin ja syömisin. Ennen varsinaisten luokkien alkua kepparikisa pukukilpailuna kentällä, kaikki osallistujat palkitaan! Kilpailut maneesissa, jossa verryttely ryhmissä luokkien välillä.
Tapahtumapaikka: Adina (PONI6350)
Vastuuhenkilö: Jannica (VRL-04799)
Tulokset: Jannica tuomaroi
VIP: 30.10.2021
Säännöt
- 100 osallistujaa / luokka
- 10 hevosta / ratsastaja / luokka
- 2 luokkaa / hevonen (kerran samaan)
- jokainen ilmoittaa vain itsensä
- VRL-tunnus & VH-tunnus ovat pakolliset
Osallistumiset vastuuhenkilön sähköpostiin otsikolla KRJ 26
Luokka
Ratsastaja (VRL-00000) - Hevonen VH-tunnus
Tuotos / linkki kuvaan
(kuvan voit laittaa myös osallistumisen liitteenä)
Luokat
Rupikonnia ja syyliä: Noidalla on ikävä vaiva halloweenin alla ja matka kylän asukkaita pelottelemaan uhkaa tyssätä heti alkuunsa hänen herätessään valtavan syylän kanssa nenänpielessä. Minkä erinomaisen keinon hän keksii sen poistamiseksi tai naamioimiseksi?
2. Helppo C
Pelottava kurpitsa: Radalle on naamioitu kerrassaan viehättävän pelottavia koristeita, joista ratsusi ottaa itseensä. Mikä oli tänään pelottavin kurpitsa-teemainen juttu ja miten siitä selvittiin?
Karkki tai kepponen: Kilpailuiden oheistoimintana järjestetään kartanon ympäristössä lasten karkki tai kepponen-kierros, päätät siltä istumalta keksiä lapsille jotakin hyvin erikoista matkan varrelle, mitä?
4. Helppo A
Frankenstein: Radalla seisoo pelottava hahmo, jota tarkkailet koko verryttelyn ajan. Kerro hevosesi silmin mitä verryttelyssä oikein tapahtui?
Muumion salainen ihastus: Saat alkuverryttelyn jälkeen lapun salaiselta ihastukselta, joka käskee tapaamaan sinut luokan jälkeen tuomaritornin edessä. Mitä teet, kun lähestyessäsi paikkaa huomaat siinä seisovan käärinliinoihin kietoutuneen hepun?
Kummitus vankina: Väliajalla on ohjelmassa kummitusten kiinniottoa kammoradalla, jonne lähdet pikkusisaruksen kanssa innosta hihkuen. Sinua ei siis voisi vähempää kiinnostaa tenavien kirkuminen ja lapsenlikkana olo. Rata pistää kuitenkin sinut koetukselle, jollaisesta et osannut haaveillakaan. Mitä tapahtui suljettujen ovien takana?
Tulokset
2. Helppo C
1. Inkku R. (VRL-14959) - Vivere Percussion HAH VH21-046-0062
Halloween-teemaiset kouluratsastuskilpailut. Mikä muka voisi mennä vikaan? Ratsastin Viivin hyvillä mielin kohti rataa. Adina oli jo tuttu paikka, eikä Viivikään täällä ollut ensimmäistä kertaa. Hymyilin tyytyväisenä Viivin hakeutuessa kohti kuolainta oma-aloitteisesti. Kaikki tuntui vallan mainiolta! Irlannincob kiersi kepein raviaskelin kouluaidat ulkopuolelta. Panin merkille jokuset koristeet: muutaman aidan välein oli kukkapuskan sijaan koristeena kaiverrettu kurpitsa, tuomarintornin ympärillä oli kurpitsalyhtyjen keskeltä kurkistelevat noidat luutineen ja kissoineen päivineen. Ohjasin Viivin aitojen välistä kohti rataa. Tamma pysähtyi kauniisti tasajaloin keskelle kenttää. Nyökkäsin tuomarille kättä heilauttaen. Viivi nykäisi ohjia, mutta paketti pysyi vallan kivasti kasassa.
Tiedättekö sen tunteen, kun rata alkaa ihan liian kivasti? Sen sijaan, että kertaisit mielessäsi tulevia osia, huomaatkin ajattelevasi ravia lisätessä, mikä tulee menemään pieleen. No, tällä kertaa se oli se halvatun noitainstallaatio. Tai niinhän minä luulin. Kääntäessäni kohti tuomarintornia, Viivi vetäisi korvat sojoon ja kaulan kirahvimaiseen tanaan. Irlannincob pärski ja korskui kuin paraskin villiori. Yritin parhaani mukaan rauhoittaa tammaa, mutta tunsin jo miten se tulisi pyrähtämään tuomarintornin kohdalla. Aavistukseni osui oikeaan: Viivi pompahteli ja loikkasi tornin kohdalla. Patistin sitä eteenpäin, tuloksetta. Tamma muka-säikkyi kerta toisensa perään, kunnes sain sen lähestymään noitaa luutineen. Viivi kurotti kohti koristetta, kosketti turvallaan lähintä kurpitsaa ja värähti kuin sähköiskusta. Eihän siinä voinut kuin nauraa.
"Hienosti lopulta selvisitte radan, vaikka siellä noita luutineen yrittikin pelotella tamma-parkaa."
4. Helppo A
1. Inkku R. (VRL-14959) - Moraina xx VH21-006-0276
Tihkutti sadetta ja tuuli inhottavasti korvissa, kun ne kaksijalkaiset laittoivat meidät juoksemaan sikin sokin oudon paikan pihalla. Samanlaiset puiset aidat siellä oli kuin kotonakin, mutta tikut puuttuivat. Pah! Olisin paljon mieluummin viettänyt tällaisen harmaan syyspäivän mukavasti kotona, jylhässä yksinäisyydessä. Typerät kaksijalkaiset näkevät hirvittävän paljon vaivaa tällaisten juttujen eteen. Pitää pestä, puunata, ajella karvat sellaisella ärsyttävää ääntä pitävällä härvelillä, puunata vähän lisää, kietoa jalkoihin tukalat patukat ja matkustaa (hei c'moon, miksi puunata ja paketoida sitten makkaraksi yksin koppiin?) ja sitten vielä puunata, laittaa häntään rusetti ja pönöttää pönöttämästä päästyään. Vähemmästäkin tulee pahalle tuulelle! Ja kaiken tämän olisi voinut välttää ihan vaan pysymällä kotona, mukavasti lämpimään takkiin kääriytyneenä ja merelle tuijotellen. Siitä minä pidän.
Joku pullea poni yritti tulla liian lähelle. Minähän potkaisin! Kumma juttu, ettei se kaksijalkainen selässäni arvostanut. Jatkettiin vielä kiukkuisemmin pari kierrosta. Luulin jo, ettei mikään voisi enää mennä huonommin, että olimme sen oman kaksijalkaisen kanssa saavuttaneet matalikoista alhaisimman tänä kurjana päivänä. Mutta sitten tapahtui jotain sietämätöntä, kestämätöntä ja täysin suvaitsevaisuuteni ylittävää. Aidan toiselle puolen ilmestyi kammottava hirviö. En suostunut enää lähellekään sitä aitaa! Oman kaksijalkaiseni mielestä sinne piti mennä - herrajestas, sehän halusi puhua tuolle kammotukselle! Pöyristyttävää! Tunsin kauniissa kannikoissani sen sanoinkuvaamattoman olennon polttavan katseen. Huh, saatoin huoahtaa helpotuksesta olennon jäädessä kentän toiseen päähän. Eieiei! Olento lyllersi lähemmäs. En enää yhtään voinut keskittyä oman kaksijalkaiseni juttuihin, kun tuo hevosia välipalaksi syövä Pelotus lähestyi. Eikö se riittänyt, että se toisinaan tupsahti kotona kentälle kiusaamaan meitä viattomia hevospoloja? Lähestyi raippa tanassa, rääkyi mitä lie kirouksia ja sai omankin ihmiseni tekemään outoja juttuja. Nytkin se yritti saada minut kulkemaan jalat ristissä ja solmussa, mutta en minä pystynyt keskittymään koipiini, kun se korppikotka lähestyi. Ja minähän en jäisi odottelemaan Kauhistusten Mestarin lipumista lähemmäs, minä tyttö otin jalat alleni ja vähän äkkiä. Oma kaksijalkainen ei siitä tainnut tykätä, mutta minkäs teet. Itsepähän meidät tähän liemeen oli sotkenut.
"Oikein mukavasti toteutettu tehtävänanto ja hyvin eteenpäin soljuva osallistumisteksti. Siinä oli hienosti kuvailtu hevosen näkökulmaa kilpailemiseen ja siihen valmistautumiseen."