Post by Jannica on Nov 28, 2020 19:28:08 GMT
VVJ tarinakilpailut 13.12.2020
Jaoksen kilpailut ovat avoimet kaikille, muistathan kerrata osallistumisohjeet. Ongelmatilanteissa älä pelkää vetäistä Jannicaa hihasta (neuvon myös tehtävänantoon liittyvissä kysymyksissä mielelläni). Kilpailuissa palvelee muhkea buffetti sekä talutusratsastusta perheen pienimmille. Kilpailut ja verryttely maneesissa, verryttely joustavasti 5 valjakkoa kerrallaan.
Tapahtumapaikka: Adina (PONI6350)
Vastuuhenkilö: Jannica (VRL-04799)
Tulokset: tuomaroi Jannica
VIP: 12.12.2020
Säännöt
- 30 osallistujaa / luokka
- 3 hevosta / ohjastaja / luokka
- 2 luokkaa / hevonen
- jokainen ilmoittaa vain itsensä
- VRL-tunnus on pakollinen
- VH-tunnus vapaaehtoinen, mutta suositeltava
Osallistumiset vastuuhenkilön sähköpostiin otsikolla VVJ 51
Luokka
Ratsastaja (VRL-00000) - Hevonen VH-tunnus
Tuotos / linkki kuvaan*
* kuvan voit myös toimittaa liitteenä osallistumisen mukana
Luokat & tehtävänannot
1. Noviisi koulukoe yksilöille
Ykkösluokkaan on saanut koristella kärryt ja hevosen Lucia-teemaan sopivaksi tekokynttilöin, jouluvaloin ja hepenin, miltä oma luomuksesi näyttää, kun astutte maneesiin sisään? Piirrä tai kuvaile.
2. Noviisi tarkkuuskoe yksilöille
Lucia-neito meinaa myöhästyä pahasti tapahtumasta, lupaudut kuitenkin menemään hakemaan häntä kylästä ja matkasta tuleekin melkoinen jännäri. Liitä mukaan osallistumiseen 10 adjektiivia lisättäväksi valmiiseen tarinaan.
Tulokset
2. Noviisi tarkkuuskoe
1. Veera R. (VRL-10735) - PP's Vigrid VH20-053-0001
"Sain viime hetkellä soiton passiiviseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta norjalaiselta ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa läpimärkine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme läpimädän poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se kyyninen Lucia sieltä kylältä Vigridin kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että kärkästä Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten matalaa, kiitos Veera!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti karun reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki isovatsaisine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita irstaita liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.
2. Naella (VRL-12320) - Erkinheimon Edda VH20-018-1010
"Sain viime hetkellä soiton vihaiseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta laikukkaalta ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa karvaisine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme erilaisen poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se pallonmuotoinen Lucia sieltä kylältä Eddan kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että kukkaista Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten pörröistä, kiitos Naella!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti oudon reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki humaltuneine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita valmiita liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.
3. Veera R. (VRL-10735) - Claude van Geenberghe VH12-007-0006
"Sain viime hetkellä soiton äärimmäiseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta väsyneeltä ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa värisevine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme ummikon poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se tuju Lucia sieltä kylältä Clauden kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että sotaisaa Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten realistista, kiitos Veera!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti rehellisen reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki puheliaine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita pelottomia liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.
4. Veera R. (VRL-10735) - Von frá Ponipallero VH20-030-0004
"Sain viime hetkellä soiton aateliseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta ahtaalta ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa avoimine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme huonon poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se hurjistunut Lucia sieltä kylältä Vonin kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että juroa Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten jyrkkää, kiitos Veera!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti karkean reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki lempeine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita likaisia liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.
Jaoksen kilpailut ovat avoimet kaikille, muistathan kerrata osallistumisohjeet. Ongelmatilanteissa älä pelkää vetäistä Jannicaa hihasta (neuvon myös tehtävänantoon liittyvissä kysymyksissä mielelläni). Kilpailuissa palvelee muhkea buffetti sekä talutusratsastusta perheen pienimmille. Kilpailut ja verryttely maneesissa, verryttely joustavasti 5 valjakkoa kerrallaan.
Tapahtumapaikka: Adina (PONI6350)
Vastuuhenkilö: Jannica (VRL-04799)
Tulokset: tuomaroi Jannica
VIP: 12.12.2020
Säännöt
- 30 osallistujaa / luokka
- 3 hevosta / ohjastaja / luokka
- 2 luokkaa / hevonen
- jokainen ilmoittaa vain itsensä
- VRL-tunnus on pakollinen
- VH-tunnus vapaaehtoinen, mutta suositeltava
Osallistumiset vastuuhenkilön sähköpostiin otsikolla VVJ 51
Luokka
Ratsastaja (VRL-00000) - Hevonen VH-tunnus
Tuotos / linkki kuvaan*
* kuvan voit myös toimittaa liitteenä osallistumisen mukana
Luokat & tehtävänannot
2. Noviisi tarkkuuskoe yksilöille
Lucia-neito meinaa myöhästyä pahasti tapahtumasta, lupaudut kuitenkin menemään hakemaan häntä kylästä ja matkasta tuleekin melkoinen jännäri. Liitä mukaan osallistumiseen 10 adjektiivia lisättäväksi valmiiseen tarinaan.
Tulokset
2. Noviisi tarkkuuskoe
1. Veera R. (VRL-10735) - PP's Vigrid VH20-053-0001
"Sain viime hetkellä soiton passiiviseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta norjalaiselta ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa läpimärkine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme läpimädän poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se kyyninen Lucia sieltä kylältä Vigridin kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että kärkästä Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten matalaa, kiitos Veera!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti karun reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki isovatsaisine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita irstaita liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.
2. Naella (VRL-12320) - Erkinheimon Edda VH20-018-1010
"Sain viime hetkellä soiton vihaiseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta laikukkaalta ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa karvaisine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme erilaisen poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se pallonmuotoinen Lucia sieltä kylältä Eddan kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että kukkaista Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten pörröistä, kiitos Naella!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti oudon reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki humaltuneine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita valmiita liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.
3. Veera R. (VRL-10735) - Claude van Geenberghe VH12-007-0006
"Sain viime hetkellä soiton äärimmäiseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta väsyneeltä ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa värisevine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme ummikon poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se tuju Lucia sieltä kylältä Clauden kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että sotaisaa Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten realistista, kiitos Veera!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti rehellisen reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki puheliaine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita pelottomia liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.
4. Veera R. (VRL-10735) - Von frá Ponipallero VH20-030-0004
"Sain viime hetkellä soiton aateliseksi Lucia-neidoksi lupautuneelta ahtaalta ystävältäni, että hän on jumissa lumihangessa avoimine autoineen, eikä pääse lähellekään Adinaa ajoissa." kuulen Jannican puhuvan kuuluttajan kanssa ennen kilpailujen alkua. Kerrankin olemme huonon poppoon kanssa ajoissa paikalla.
"Hei Jannica! Me voidaan kyllä hakea se hurjistunut Lucia sieltä kylältä Vonin kanssa, jos teillä on rekeä lainata, en usko et tää jaksaa kantaa sekä mua että juroa Luciaa takaisin?" huudahdan heti valmiina auttamaan ystävää.
"Voi miten jyrkkää, kiitos Veera!" hän hymyilee lämpimästi ja lähtee näyttämään heti karkean reen olinpaikkaa.
Kauhulla katson ensin rekeä ja sitten Jannicaa, tuollako pitäisi pystyä kulkemaan kymmenen kilometrin matka? Ehkä joulupukki lempeine poroineenkin olisi ennättänyt paikalle nopeammin, täällä kun asuu, tuumin. Parempaakaan ei nyt kuitenkaan ole tarjolla, joten valjastan Eddan reen eteen ja sitten mentiin. Hevonen tuntuu olevan hieman ihmeissään, viime ajelusta kun on aikaa tosi paljon, onkohan hevosella edes koskaan reellä ajettu, tulee yhtäkkiä mieleen. Onneksi se kuitenkin tuntuu porskuttavan ongelmitta ja matka taittuu nopeaan. Pian mutkan takaa tulee vastaan kävellen valkoiseen pukuun sonnustautunut kynttiläpäinen tyttö.
"Olet varmaankin Vilma?" kysyn typerästi, ihan kuin täällä korvessa muita Luciaksi pukeutuneita likaisia liikkuisi.
Tyttö nyökkää ja suuntaamme kohti Adinaa käännettyäni reen ja Vilman kiivettyä kyytiin. Matka kuluu nopeasti ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa paikalle.